Treeniä, treeniä ja lisää treeniä

Enää yksi yö sorsajahtiin :) Toivottavasti saadaan lintuja, ettei mene ihan puihin tämä koko odotus. Paikkaakaan ei ole vielä päätetty, mutta luulenpa että tänä iltana pidetään palaveri jossa päätetään kuka lähtee mihinkin. Vakiopaikkojemme lisäksi olisi tarkoitus käydä etsimässä muilta hukkaan joutuneita lintuja ihan uudessa paikassa. Hakualueelle kertyy kokoa ja näköä :)

* * * * * *

Meillä on aika kulunut täällä Oulussakin taas ihan rattoisasti. Roope on käynyt Pinjalla pari kertaa kylässä ja lapsoset ovat riehuneet oikein olan takaa. On mukava katsoa kun kaksi nuorta kultsunhupakkoa juoksee pitkin metsää ja väistelee puita kuin pujottelijat keppejä konsanaan. Sitten välillä huilataan kepinsyönnin parissa ja kohta taas mennään. Olinkin jo melkein unohtanut miten loistava näky nuo kaksi roikaletta ovat.

* * * * * *

Tietysti näin NOME-kokeen uhkaavasti lähestyessä on myös syytä treenata. Sunnuntaina kävimme Teijan, Mellin ja Pepen sekä Annamarin ja Emman kanssa treenailemassa Valkiaisjärvellä. Aluksi treenailimme dameilla ohjausta ja markkeerausta rannan tuntumassa. Nämä onnistuivat ihan kohtalaisesti. Kaikki koiramme ovat vain sen verran hienohelmoja, että on aivan pakko aina ravistaa ennen rantaa ja siinähän se damikin sitten putoaa suusta. Muuten kyllä meni ihan kohtalaisesti. Rannasta sitten siirryimme metsän puolelle ja teimme Pinjalle ja Pepelle hakualueen 3 variksella. Molemmat suorittivat alueen hienosti. Pinjassa oli tapahtunut mielestäni edistystä riistan suhteen ja olikin oikein tyytyväinen. Pepe suoritti homman vanhalla taatulla tyylillään :) Emmalle hakualue tehtiin dameilla ja Melli sai tyytyä kanniskelemaan varista. Mukavat oli taas treenit.

Äskettäin tulin tuolta ulkoa Pinjan kanssa. Tein markkeerauksia variksilla. Tänä aamuna oli aika nihkeää. Pinja ei oikein innostunut variksista. Liekö sitäkin tuo sorsajahti jännittää :) Varisharjoitukset jatkuvat hamaan tulevaisuuteen. Kokeen jälkeen pidämme tauon, mutta pitkin talvea varmasti muistuttelen Pinjaa totuudesta.

* * * * * *

Tänään olen menossa ilman Pinjaa katsomaan Sussun Jalmaria :P Toivottavasti pentukuume ei aivan ota valtaansa.

Sorsajahdin jälkeen tulee taas kuulumisia. Hyviä jahteja kaikille jahtimiehille! Niin ja Pinja huutelee terkut kaikille jahtikoirille ;)

Jahtikausi avattu

Meidän metsästyskausi on nyt sitten alkanut. Sunnuntaiaamuna kello viisi olimme kökkimässä Antin ja isän tekemällä riistapellolla. Seurueeseemme kuului Antti, isä, Panu ja Janne, sekä tietysti minä ja Pinja.

Aika kauan piti istua ennenkuin alkoi tapahtua. Pinjan ensimmäinen nouto meni aivan höseltäessä ja hieman myös ihmeteltäessä. Ja tuon ensimmäisen paukkeen ja pudotuksen jälkeen Pinja olisi mielellään hakenut joka paukulle jotain, mutta kun ei sieltä taivaalta niitä lintuja alas saatu. Muut 3 noutoa menikin sitten suhteellisen hyvin, joskin haavikkokyyhky sai neidin käymään hieman kuumana.

Ihan oli OK jahti, vaikkakin hieman enemmän käytännön toimintaa olisin Pinjalle kaivannut. Onhan siinäkin toisaalta harjoitusta kun pitää istua napottaa rauhassa monta tuntia. No, jospas sitä sitten sorsajahdilla saisi taas toimintaa hieman enemmän. Ja jatkuuhan tämä kyyhkysjahti sitten taas sorsatuspäivänä. Pinja nauttii etsimisestä ja noutamisesta ja se jo ymmärtää, että jos porukalla on maastokamppeet päällä, niin silloin pääsee metsälle (lue: koira käy hirmun kuumana ja on malttamaton ja erittäin innokas ;))

Mutta täytyypä sanoa, että on ihana istua pellon laidassa syyskesän aamuna ja kuunnella kuinka kurjet huutavat viereisellä suolla. Aurinko nousee hiljalleen korkeammalle ja luonto heräilee yöunilta. Mahtava kokemus sinänsä vaikka riistapuoli jäikin laihanlaiseksi.

* * * * * *

Ja jottei totuus unohtuisi, treenailimme viikonloppuna myös variksella. Sekin onnistui aivan mainiosti. Nyt vain lisää treeniä ennen Oulun NOME-koetta, niin eiköhän se paremmin mene kuin se edellinen.

* * * * * *

Ja sorsajahtia tässä sitten jäädään odottelemaan...

Treenausta

Tänään on ollutkin touhupäivä. Aamusella luin tenttiin, joka ei tietysti Pinjaa kovin miellyttänyt. Iltapäivällä tuli kuitenkin Pinjalle pelastus. Sussu ja Taavi tulivat meille visiitille. Lapsosilla oli hieman alkukankeutta, koska ollaan viimeksi nähty joskus kesäkuun loppupuolella. Onneksi välit tulivat selviksi ja sitten jo vähän leikittiinkin. Mukava oli nähdä tuota Pateniemen jengiäkin pitkästä aikaa. :)

* * * * * *

Iltaselle olin sopinut Teijan kanssa noutotreenit. Teija tuli nappaamaan minut kyytiin ja huristeltiin siinä sitten kolmen koiran kanssa Valkiaisjärvelle. Mukana oli dameja, variksia ja lokki. Aluksi koirat vähän purkivat ylimääräistä virtaansa juoksemalla rannassa. Pinjan kanssa aloitettiin 1-markkeerauksilla damin kanssa. Ne menivät suht OK vaikka virtaa tuntui olevan kuin pienessä pitäjässä. Vesihommien päätteeksi tehtiin helppo ohjaus veteen. Se meni nappiin.

Kuivan maan treenit menivätkin sitten ihan penkin alle. Pinja töpeksi hakualueen ihan täysin ja haahuili omiaan. Hakualueella oli tällä kertaa dameja ja jotenkin minusta tuntuu, että Pinja ei osaa etsiä dameja. :) Se tarttee varmaan jotain parempaa. Teija sitten heitti Pinjalle varistakin pari kertaa. Pinjalla oli joku häsellyskohtaus ja varishomma meni vähän pieleen. Myöhemmin kuitenkin ennen lähtöä Pinja nouti varista kuin vanha tekijä ja toi sen jopa käteen pudottamatta kertaakaan. Valoa tunnellissa....

Kaikin puolin oli kivat treenit. Oli kiva seurata Teijan koirien työskentelyä. Pepe on varsin mainio noutaja ja Mellikin on hoksannut homman jujun.

NOME-uran alku

Nyt se on ensimmäinen NOME-startti takana. Eikä paljon muuta voi sanoa, kuin että tästä on suunta vain ylöspäin. Jos ajaa autolla kokeeseen lähemmäs 200 kilometriä yhteen suuntaan ja itse startissa menee n. 5 minuuttia voi sanoa, että vielä saapi harjoitella. Meillä siis meni IHAN penkin alle. Pinja kävi kuumana heti kun autosta pääsi ulos ja kuului ensimmäinen paukku. Siinäpä sitten pidät yli-innokasta koiraa suurinpiirtein paikoilla. Ja kun itellä on vielä ns. paskat housussa...

Kun päästiin Pinjan kanssa starttipaikalle, tuomari kertoi meille mitä tuleman pitää. Ohjaus piti tehdä veteen ja mehän ollaan harjoiteltu sitä vain kuivalla maalla joten sehän tietysti meni penkin alle. Ei se koiruus sinne riistalle asti edenny. Markkeeraus meni siihen asti ihan OK, kun Pinja änkesi sen lokin kanssa maalle. Se pullautti lokin suusta eikä enää ottanut sitä takaisin suuhun. Ja silloin tuomari keskeytti kokeen. Että se siitä. Kaiken lisäksi Pinja ei ollut ollenkaan hallinnassa. Se hiimaili ihan omiaan ja kaikenlisäksi ILMAN korvia. Mikään ei tehonnu... ei edes makkara. :( Puutteellinen riistainto johti siis meidän kokeen keskeytykseen.

Ollaan siis nyt yhtä kokemusta rikkaampia. Tiedänpä ainakin, mitä siellä kokeessa on odotettavissa. Lisäksi eräs ystävällinen noutajaihminen antoi meille neuvoja joita aiomme rueta kokeilemaan käytännössä. Ja seuraava startti on Oulussa 6.9. Jospa se Pinja siihen menessä innostuisi.

* * * * * *

Puutteelinen riistainto ei kuitenkaan tänä päivänä Pinjaa vaivannut. Pinjan iskä ja pappa lähtivät viemään sorsille ruokaa ja Pinja pääsi mukaan. Siellä savikolossa oli sitten räpistellyn sulkasatoisia taveja ja Pinja oli niitä jäljestänyt. Olipa ollut jopa niin innoissaan, että aivan vinkua oli pitänyt. Toivottavasti neiti on yhtä innoissaan ensi sunnuntaina kyyhkysjahdissa.

* * * * * *

Muutenpa viikonloppu menikin sitten valokuvauksen ja grillailun merkeissä. Mukavaa oli. Tuo koe vielä vähän kaihertaa, mutta toisaalta eihän sieltä mitään kummoista ollut odotettavissakaan. Nyt vain reipasta mieltä ja lisää treeniä. Kyllä se vielä tästä lähtee.

Takaisin arkeen.

No niin. Nyt on lomat lomailtu ja paluu arkeen tapahtuu nyt. Lähes kolme viikkoa ilman tietokonetta saa ihmisen vieraantumaan netteilystä ynnä muusta aika tehokkaasti. Mutta äkkiä se taas liimaa takamuksen tähän nahkatuoliin. Varsinkin näillä helteillä.

Anttikin tuli Ameriikasta. Pinja oli kovasti iloissaan iskän näkemisestä ja myöskin minä. Tuliaisena meille laukusta löytyi digikamera. Canon Powershot G3. Sillä kelpaa kuvia napsutella. Uusimmat kuvat onkin sillä kameralla otettuja. Toivottavasti tässä myös itse kehittyy kuvan ottajana.

* * * * * *

Siinäpä ne oli meidän kuulumiset. Pääosin ollaan vaan lomailtu ja nautittu elämästä. Ensi viikonloppuna on meillä se ensimmäinen NOME-startti. Lappuset tuli tänään, joten on aika rueta jo jännittämään ;)

Näyttelykuulumisia

Voihan kökkölöörö. Eilen käytiin Pinjan kanssa Kokkolassa näyttelyssä. Pinja sai vanhan kakkosen... elikkäs sinisen. Onhan se huonossa karvassa, mutta silti on ikävää. Ei nyt oikein nää näyttelyt mene meillä putkeen. Pitäsköhän tuota pitää näytelmätauko...?

* * * * * *

Noutohommatkin on vähän taas hakusessa. Ei oikein tuo neiti innostu mistään. Voihan se tietysti olla tää ilmakin joka intoa verottaa. Tein tytsälle hakualueen ja Pinja kävi tsekkaamassa kaikki varikset ja istahti hakualueen keskellä ja näytti siltä että mitäs nyt sitten. Aikani komennettuani koiruus toi kaikki varikset, mutta ihme vinkeitä näyttää tytöllä olevan.

* * * * * *

Anttikin tulee torstaina ja meidän loma vielä jatkuu. Varmaan seuraavan kerran ollaan eetterissä joskus heinäkuun loppupuolella. Että aurinkoista heinäkuun loppua vaan kaikille!! :)

Damitreeniä

Eilen taas olimme treenailemassa noutohommia Riitan opastuksella Valkiaisjärvellä. Ohjelmassa oli linjalle lähetyksiä sekä markkeerauksia. Pinja lähtee jo hienosti linjalle, mutta eilen oli kiukuttelupäivä. Tai no, leikkipäivä :D Pinja jäi järsimään keppejä ja syömään sammalta paljon mieluummin kuin olisi kantanut dameja minulle. Mutta sitten kun dami tarttui suuhun, se palautui kivasti käteen. Markkeerauksen kanssa oli vähän samaa ongelmaa: hienosti lähdettiin damia hakemaan, mutta huis, juostiin vain ohi ja otettiin keppi suuhun ja mentiin järsimään sitä. Riitan avustuksella saatiin tämäkin asia kuriin, mutta pitäisi saada tuo pelleily nyt taas vähemmälle. On se kumma, että kun yksi asia saadaan kuntoon, niin toinen asia menee pieleen :) Eli palautukset on nyt suht OK, kun dami tulee vain mukaan ;) Mutta eiköhän tää tästä.

Elokuun 2. päivä Pinja sitten starttaa ensimmäistä kertaa NOMEssa. Iisalmessa on koe ja sinnepä me sitten huristellaan Antin ja Pinjan kanssa vähän niinku kesälomamielessä :D

* * * * * *

Pinjan hotspotkin on jo paranemaan päin. Ruvet ovat irronneet ja iho on ihanan pinkki ;) Märkää ei enää erity joten tuntuu, että voitonpuolella ollaan tämän homman kanssa. Parempi varmaan koputtaa puuta *kopskops*.

Neiti on muuten hirveästi miesten perään. Liekö sillä vähän iskää ikävä... No, pianhan Pinja taas iskän näkee. Enää vajaa 2 viikkoa!

* * * * * *

Me jäädäänkin nyt Pinjan kanssa totally alone, kun muu Huipputiimi lähtee leirille. Mutta

onneksi meilläkin alkaa kohta oma leiri: keskiviikkona paktaan kimpsut ja kampsut ja painellaan Pinjan mummolaan. Jesh. Ohjelmassa on leirinäyttely sunnuntaina (ts. Kokkolan KR näyttely :D) sekä paljon NOME- ja ehkä myös MEJÄ-treeniä.

Ehkäpä sitä pitää jos rueta säästämään että jos joskus sinne oikealle GR-leirille sitten pääsisi.