perjantai 14. tammikuuta 2005

Pehmolelun rääkkäystä

Ihaa saa kyytiä kun perheen nuorimmainen leikkii :) Tästä pääsemmekin luontevasti aasin-, eli Ihaansillan kautta Inkan uusiin saavutuksiin. Meidän Inka, tuo pieni koira, osaa jo tehdä mitä ällistyttävämpiä Matrix-loikkia! Se osaa jo nyt hypätä sujuvasti sängylle ja sängyltä alas (pyrin kyllä nostamaan sen sieltä aina itse pois...) samoin myös sohvalle. Tai no sohvahan on jo vanha vitsi... Eli toisin sanoen, meidän pehmolelu Nalle Puh ystävineen ei ole enää sängylläkään turvassa. Pitänee laittaa ne evakkoon vaatehuoneeseen siksi aikaa kunnes neidille kasvaa aivot :D Nimittäin Inka riepottaa ja retuuttaa. Tikru ja Ihaa on sen lemppareita. Onneksi Ihaan häntä on narulla kiinni... se olis varmaan jo suolistossa menossa... Hihhih.


Ja nyt naamat totiseksi. Kyllä me ollaan oikeastikin "treenattu". Pinjan kanssa on tehty 1 markkeeraus ja 1 ohjaus. Molemmat meni aika kehnosti ;) Nooo, kuten aiemminkin on todettu, tästä on suunta vain ylöspäin. Inkan kanssa on kanniskeltu damia, harjoiteltu luoksetuloa, paikkaa ja vähän jo sivulle-komentoa. So far, so good. Pääasiassa ollaan Inkan kanssa harjoiteltu ihmisiksi olemista. ;)


Näin jos summaa yhteen: olen tyytyväinen kumpaakin tyttöseen :) Ne on mussukoita.


Kirjoittelen jotain järkevämpää joskus myöhemmin. Nyt taitaa viikonloppuvilli puskea päälle ;)

torstai 6. tammikuuta 2005

Uusi vuosi alkoi

Joululoma on nyt sitten ohi. Oltiin tyttöjen kanssa Nivalassa parisen viikkoa. Pinjan puolesta tais loma mennä vähän harkoille: sille kun sattui se juoksu ja ei voinut ulkona riekkua, kun sulhasia oli joka nurkalla. ;) Ei kai se Pinjaa olisi haitannut, minä en vain innostunut asiasta :P Pinjakin on selvitynyt jo pahimmasta kaljusta kaudestaan. Karvaa rupeaa olemaan jo siihen malliin, että voisipa vaikka näyttelyynkin uskaltaa. Jospa me vaikka tuossa helmikuussa startataan tämän vuoden näytelmät ;) Saas nähdä lopahtaako innostus siihen yhteen kertaan taas. Pudotaan maan pinnalle ja kovaa :P


Muuten tytöillä oli oikein kivaa. Pinjan ja Inkan suhde paranee päivä päivältä. Nykyään jo voidaan nukkuakin vierekkäin ja riehuminen on sitä luokkaa, että hyvä pariskunta näistä vielä tulee. Inka voi jo tehdä melkein mitä vaan Pinjalle ja Pinja vähät välittää. Ihmeellisintä oli se, että pikkuneiti ryntäsi Pinjan ruokakupille ja Pinja häipyi paikalta mitään sanomatta. :) Hehheh.


Inka ystävystyi kotitalomme kissanpennun kanssa. Se vasta oli mukavaa katsottavaa kun Inka jyräsi pienen kisulin päälle ja kissa muka tosissaan sylkee ja sähisee. Sittenpä sitä kohta taas juostiin pitkin taloa peräkanaa. Eräskin ilta meni niille kahdelle nauraessa. Ja jos Inka sattui nukkumaan, meni pikkukissa sitä herättelemään. Hyvä, kun niillä oli samat kujeet ;) Äitikissa ei oikein Inkasta välittänyt. Johtunee siitä, ettei se oikein enää näe ja Inka ei hirvittävän varoen lähesty kiinnostavaa kohdetta :P Pahimmilta yhteenotoilta kuitenkin vältyttiin ja kaikki 4 elukkaa elelivät joulunajan sulassa sovussa :)


Inkan kanssa ollaan opeteleltu perusasioita, kuten istumista ja paikkaa. Istuminen onnistuu jo vallan hyvin ja paikallapysyminenkin jo melkein ;) Välillä ollaan vähän kärsimättömiä, mutta kyllä se tästä. Inka näyttää siltä, että se imee tietoa ja oppia. Se on oikein iloinen ja reipas pentu. Tänään tuossa aamusella annoin sille damin ja voi miten se olikaan mukavaa. :)


Tällaistapa meille tällä kertaa! Oikein hyvää uutta vuotta kaikille