Nonni. Enpä sitte jaksanu histiosytoomakuulumisia päivitellä kauhean ahkeraan. Meinasi jo epätoivokin koko sytooman kanssa iskeä, mutta nyt näyttää jo hyvältä. Kuva valehtelee jonkin verran, ts. hs näyttää vielä aika isolta. Se on kuitenkin korkeussuunnassa laskenut
reilusti, eikähän se muutenkaan enää näytä niin ärhäkkäältä. Fucidermin kanssa vielä lutrataan. Jospa se siitä.
Tänään sitten käytiin Riepulaisen kanssa mätsärissä. Päxxä rupesi eilen sinne meitä kannustamaan ja niinhän minä pöllö innostuin. Illalla piti sitten rueta opettamaan Riepua näyttelyseisomisen saloihin ja silloin meinasi epätoivo iskeä. Hullu pikkukoira ei millään meinannut tajuta, että pitää seistä eikä istua. Epätoivo kuitenkin vaihtui ilonkiljahduksiin, kun Riepulainen hoksasi mistä on kyse. Aamusella sitten opeteltiin pihalla juoksemaan rinkiä ja onnistuihan sekin sitten lopen.
Mätsäri oli Kannuksessa Dognessin hallilla ja sinnepä me sitten Riepun kanssa tänään ajelimme. Onneksi hallilla ei ollut hirveästi porukkaa ja saimme sieltä oman rauhallisen paikan, mistä tsekkailla hallin menoa. Vähän vielä ennen kehään menoa treenailtiin ja hyvinhän se meni hallissakin.
Riepu oli viimeisessä tripletissä kehässä. Seuranamme oli amerikancockeri ja lapinkoira(?). Riepu esiintyi edukseen ja saimme punaisen nauhan (niitä oli toki jaossa kaksin kappalein). Sitten vain "isoa" kehää odottelemaan. Riepu paransi esiintymistään kuin sika juoksuaan. Loppumetreillä kuitenkin karsiuduttiin pois sijoittuneiden joukosta. Eihän tuommonen tietystikään harmita, kun tavoitteena oli näytttää pienelle, hullulle koiralle maailmaa ja maailmanmenoa. Riepu näki maailmaa ja minä näin, että koira oppii nopsaan ja osaapa se toki käyttäytyäkin. Hyvä reissu. Ja tosiaan.. Saatiinhan me se punainen nauha... Ehkä Riepun elämän ainoa sellainen ;)
Mätsärijoukkoihimme kuului meidän lisäksi Päivi & Luukas + Mira, Rilla ja Siiri. Alla olevassa kuvassa poseeraavat minä & Riepu + Mira & Siiri.
Maanantaina starttaamme pienten tyttöjen (Inka & Riepu) kanssa Ähtäriin A-koekoulutukseen. Inka pääsee hommiin ja Riepu lähtee näytille. Jännityksellä odotan Inkan tempauksia. Nyt se tietysti on kuin enkeli ja unelma, kun olisi apujoukkoja lähellä. Mutta koulutuspäivästä lisää sitten tuonnempana kun se on koettu.
Isot tytöt (Pinja & Inka) ovat olleet valeraskaana. Inka vähemmän, Pinja enemmän. Pinja synnytti männä viikolla ihanan possuvauva Röhkön. Röhkö kuitenkin vieroitettiin mammastaan melko varhaisessa vaiheessa isäntäväen huonosti nukuttujen öiden jälkeen. Nyt Pinjakin alkaa tasoittumaan (välillä on vielä Röhkö-vauvaa ikävä).
Ja talvi on ihana! Mahtavaa, kun lenkin jälkeen voi vain päästää koirat sisälle ilman järkyttäviä suihku- ja kuivatusoperaatiota! :)
