sunnuntai 2. joulukuuta 2007

Hhä?! Onko meilläkin kissa?

Olen tässä kohta viikon verran kärvistellyt mahataudissa ja järjenjuoksu ei ole ollut parasta mahdollista... Tänään piti jo ihan tosissaan miettiä, että olenko hankkinut tytöille kaveriksi kissan. Kerronpa teille nyt sen hauskan kissatarinan.

Eilen käväisin äiteen kanssa kauppareissulla hakemassa kampetta täältä kämpiltä (olin viikonlopun "maalla"). Äiti huikkas autosta, et hei kato... No, minä katsahdin ja äiti vaan nauroi autossa. Katoin sisälle ja siinä keittiö matolla köllisteli harmaa, pörröinen kissa. Otin sitten kissan syliin (ja voi kuinka se kehräsi) ja vein sen pihalle. Kun sitten tavaroineni menin pihalle, äiti nauroi autossa, kun tämä samainen kissa istua kehräsi siinä vänkärinpenkillä hyvin tyytyväisenä. Laitettiin se nyt sitten kuitenkin pihalle ja lähdettiin Maliskylälle.

Tänään kun sitten kimpsuineni ja kampsuineni palasin "maalta" tämä samainen kissa istua napotti minun ovella odottelemassa ja kehräys kuului metrien pähän :D Ajoin kissaa hellävaroen luudallakin vähän kauemmas, että saan tytöt sisälle ja siihen se meni naapurin puolelle kurkkimaan. Sain kamat sisälle ja lähdin viemään autoa pois. Parkkipaikalla autoa peitellessä sain kaverin. Sama kissa tuli hengaileen ja puskemaan siihen kun ähersin auton kimpussa. Kissa tuli myös mukaani postia hakemaan. Sitten se kipitti (kehräten) minun mukana ovelle ja näytti vähän kummastuneelta kun en ottanut sitä sisälle. Kun menin sisälle, tuo onneton katti jäi naukumaan oven taakse.

Hetken päästä kurkkasin ulos ja siinä se kissa napotti minun porrasmatolla. VOI ELÄMÄ! Jututin kissaa hetken ja tytötkin kävivät sitä nuuskimassa. Näytti olevan rakkautta ensi silmäyksellä. ;) No, iltapisulla käydessämme, emme uutta ystäväämme enää sitten nähneet, mutta kylläpä se oli hauska. Saa nähdä, tapaammeko harmaata kisua vielä :)