Paluu maanpinnalle

Käväistiin Rantsilassa NOMEilemassa. Ja laajoista ennakkokäsityksistä poiketen starttasimme vielä AVOssa ja tuloksena oli tänään AVO0. Kaikki meni vähän jotenkin alavireisesti.

No, eka ykkösmarkkeeraus meni hyvin (no jo se olis menny pieleen, niin lopettasin koko NOMEn :D). Ohjaus ei ollu ohjaukselle sukuakaan. Inka lähti ekalla, meni, eikä kuunnellut. Tuli takaisin, eikä enää lähtenyt. Täytyy siis palata alkuun noissa ohjauksissa. Ehkä oon tehny liian vaikeita, eikä koira oo saanu tarpeeksi onnistumisia. Haku puolestaan lähti kivasti liikkeelle. Maasto oli kokeessa (varsinkin haun osalta) mielestäni vaativa (vesitetty turvesuo). Inka sai aika nopsaan kaksi riistaa ylös ja senkin jälkeen se teki mielestäni oikein mukavaa hakua, mutta ei kuitenkaan edennyt sinne hevonjieraan, joten haku jäi sitten siihen kahteen. Tämän jälkeen tuli kakkosmarkkeeraus, jonka ajattelin Inkan selvittävän ihan OK. No, toisin kuitenkin kävi. Inka tuijotti ampujaa, eikä sillä ollut minkäänlaista hajuakaan ekasta heitosta. Tokan se haki reippaasti ja jäi odottamaan viereen, josko kohta paukkuis lisää. Että semmonen reissu tällä kertaa.

Nollasta huolimatta jäi kuitenki ihan perushyvä fiilis. Ite en jännittäny ennen starttia liikaa (ts. toimintakyky säilyi) ja kokeenkaan aikana en kiristynyt liikaa. Kai sitä on jotenki kasvanu ;) Nyt vaan lisää treeniä ja seuraavaan koitokseen. Sitä ei taas tiedä mitä se tuo tullessaan.

Kauden "päätavoite" siintää nyt sitten ensi keskiviikossa puolessa päivässä. Toivottavasti silloin saadaan Inkalle tilanteita. Inka lähtee aloitukseen ja Pinja jatkaa sitten iltalennolle. Sorsailukuulumisia voi odotella loppuviikosta!

Vielä lopuksi täytyy sanoa, että kyllä tämä noutajaharrastus on kivaa. Ja koirat on ihqui ;)

Pulut reppuun kauden avauksessa

Metsästyskausi avattiin viime sunnuntaina kyyhkysjahdilla. Saalismäärällä ei pääse kehumaan, mutta jokatapauksessa jahti oli onnistunut ja meillä oli oikein mukavaa.

Aamulla mukaan pääsi Inka. Sunnuntaiaamuna oli aivan järkyttävä hernerokkasumu, hyvä kun nokkaansa näki. Muutama tilanne pääsi sumusta huolimatta kehittymään ja Inkakin pääsi hommiin kahden noudon verran. Kiltisti se malttoi istua passissa koko aamun, vaikka juuri mitään ei tapahtunutkaan.

Iltalennolle lähdettiinkin sitten Pinjan kanssa. Pinjahan innostui välittömästi autosta päästyään niin, että se oli kohta jo ihan sippi (ei olla Pinjan kanssa hirveästi treenattu ;)). Jaksoi se kuitenkin passissa sen verran riehua, että minulta paloi käämit. Laitoin sen sitten metsään hakemaan (pois jaloista) tyhjää. No, eipä se tyhjää ollutkaan vaan Pinja tuli kohta kyyhkynen suussa takaisin ;). Vielä pari tilannetta Pinjalle saatiin ja mukava jahtipäivä oli siis takana. Tästä on mukava jatkaa molempien tyttöjen kanssa sorsajahdille.


Treenaustakin on jatkettu Nivalan Noutajien porukalla. Kerta viikkoon on treenattu porukalla ja sit kukin tahoillaan, miten jaksaa :) Treenit ovat menneet omalta osalta ihan OK. Vaihtelua on ollut aika rankasti. Välillä menee putkee, välillä menee perseelleen. Pinja on myös nostettu naftaliinista treenien osalta. Ollaan muisteltu markkeerauksia ja ohjauksia. Pientä kuittia olen kuullut Pinjan ohjattavuudesta ja ohjauksen sujuvuudesta ;), mutta joka kerta se on mennyt ekalla lähetyksellä damille (suoraan tai mutkien kautta...) :D

Tänään käväistiin Inkan kanssa Kokkolassa silmätarkastuksessa. Sama PHTVL/PHPV:hän sieltä tietystikin löytyi, niinkuin kaksi vuotta sitten, mutta ei onneksi mitään muuta. Tuo PHTVL/PHPV on siis sikiöaikaisen verisuonen jäänne siellä silmässä. Ei kuulemma haittaa. Liekö vaikuttaa aivotoimintaan :D

Viikonloppuna on vuorossa kokeet. Saa pitää peukkuja. Koottuja selityksiä tiedossa ensi viikolla :)

Koesihteerin kauhu

Nyt on menty sitten naimisiin :) Kaksi viikkoa olen rouvana hengaillut ja ihan tämä mukavaa on, vaikkakaan eroa entiseen elämään ei juurikaan ole :D Oli mukavaa olla päivä "prinsessana" ja kestitä ystäviä. Kiitos vielä mukana olleille ja muutenkin muistaneille.



Tytöt pääsivät myös juhlimaan äiskän ja iskän suurta päivää kuvaushetken ajaksi. Pinja ei vaan ottanut morsiuskoiran tehtävää kovin tosissaan, vaan se kävi nokeamassa naamansa ennen häitä ;)

Ajattelin myös lämmöllä NOMEn koepöytäkirjan täyttäjiä sukunimeä valittaessa. Koirien omistajakenttään voi tästä lähtien kirjoittaa Leena Kangas-Järviluoma ja Antti Järviluoma.

Viime viikko oltiin häämatkalla Irlannissa. Oli aivan mahtava reissu. Pääasiassa hengailimme Dublinissa. Loppuviikolla käväistiin Corkissa. Seuraavalla kerralla mennään johonkin muualle, ehkä länsirannikolle. Siellä on niin kaunista. Laitan joskus reissusta kuvia näytille. Mutta jos joku on lähössä reissuun eikä vielä tiedä minne, niin Irlantiin kannattaa mennä.

Tytöt olivat reissun ajan erillään hoidossa. Pinja oli Maliskylässä mummin ja papan luona lellittävänä ja Inka oli Vaasassa Eipalla ja Jyrkillä työleirillä ;) Inkan oli tarkoitus osallistua Goldenmestaruuteen, mutta se valitettavasti pudotettiin pois, kun koe tuli niin täyteen. Inka on treenaillut Eipan kanssa ja paininut Ronjan kanssa. Eilen autoon päästessään se nukkui koko matkan Vaasasta Nivalaan ;) Aika kova reissu. Pinja oli nukkunut sängyssä ja toimittanut ullakkokoiran virkaa. Pientä erimielisyyttä tytöillä oli jälleenäkemisen yhteydessä, mutta aika pian asiat normalisoituivat.

Ja kuten tuolla etusivulla vihjattiin, Inka aiotaan astuttaa seuraavasta juoksusta. Uroksesta on jo jonkinlainen idea, mutta nimen julkistaminen jätetään hieman tuonnemmaksi. Mikäli Inkan pentu kiinnostaa, voit kääntyä Eipan puoleen (Eivor Sellberg, kennel Goldgingers). Voi toki minultakin kysellä Inkasta ja pennuista. Vastaan, mihin pystyn ja osaan :)

Nyt tässä taas alkaa paluu arkeen ja mikä parasta PÄÄSEN TREENAAMAAN!!! Kuukauteen en ole päässyt kunnolla treenaamaan. Huomenna se taas alkaa. Ja viikonloppuna päästään starttaamaan metsästyskausikin kyyhkysmetsälle.