Putki päällä, mutta ei silti mene putkeen

Tänään oli vuorossa NOME-B -koe Evijärvellä Inkan kanssa. Koe oli mitä mainioin (taas) ja se suoritettiin parityönä. Pienemmällä numerolla startannut pari aloitti ja suuremmalla numerolla startannut pari meni piiloon odottamaan vuoroa, kun eka pari suoritti markkeerauksen ja ohjauksen. Inka siis pääsi piiloon aluksi. Vähän jännäs, ko ne Inkan markkeeraukset eivät ole olleet mitään maailman parhaimpia viime aikoina, mutta markkeerauksetpa menivätki vallan mainiosti. Markkeeraus oli tällä kertaa kolmosmarkkeeraus. Matkat eivät olleet pitkiä, eikä maastokaan ollut kovin hankala. Ihan jees, sanon ma.

Ohjaus sitten takkusikin oikein kunnolla, ihan niinkuin ennen vanhaan. En saanut Inkaa edes irtoamaan rantaviivasta kunnolla, kun se otti nokkiinsa ja tuli pois. Enpähän tuota ehtinyt edes ääntäni avaamaan ;) Hehheh. Ohjaus ei minun mielestä ollut kuitenkaan vaikea. Häiriötä siihen toi kuitenkin pieni saari sorsankuvineen sekä se, että se tehtiin siihen markkeerausten väliin. Olihan siellä häiriöriistojakin, mutta ne olivat aika kaukana, eikä niistä oikeastaan ollut häiriötä, ellei päästänyt koiraa liian lähelle.

Ohjaushasardin jälkeen tehtiin sitten vuorotellen hakua. Inka haki Inkamaiseen tapaansa reippaasti ja vauhdikkaasti (tuli kerran tyhjänä... WHAT?!). Ja kun vain ohjaus meni pieleen, saatiin taas palkinto... VOI3. Aion kirkastaa tuon himputin kolmosen tänä kesänä. Mutta en valita, tulos on aina tulos :)

Ähtärissäkin tuli käytyä.

Niin. Aamulla klo 4.30 starttasi auto Ylivieskasta. Kyydissä Inka ja Riepu, Pinja teki valinnan ja jäi kotiin. Liekö annan sille nykyään liikaa periksi... Luulenpa kuitenkin, että sillä oli parempi päivä kotona sängyssä köllötellen.

Sitten asiaan. Inkalla oli siis startti. Koe oli oikein muksa. Ensin suoritettiin 3-markkeeraus (1-markk. maalle + linjakakkonen veteen). Tämän jälkeen pällisteltiin näkösuojassa kun pari suoritti markkeerauksen. Markkeerausten jälkeen 1. pari meni suorittamaan alueelle ohjauksen, kun 2. pari siirtyi hakuun. Sitten vaihdettiin. Tämän jälkeen 1. pari meni suorittamaan toisen ohjauksen ja 2. meni taas hakuun. Sitten vaihdettiin vielä viimeisen kerran. Koe ei ollut helppo, mutta kuitenkin ihan mukavasti suoritettavissa.

Markkeeraus Inkalla epäonnistui osittain, ohjaukset eivät menneet oikein putkeen, mutta onneksi haku edes onnistui. Tuomarin mielestä Inkan suoritus oli kuitenkin palkinnon arvoinen ja niin lähdimme kotimatkalle VOI3-tulos taskussa.

Nyt on pakko kuitenkin tehdä töitä, että pääsemme tuosta ohjauksen ikeestä eroon ja markkeerauksia ei pidä unohtaa. Apinanraivolla kohti kirkkaampia palkintoja!!