sunnuntai 9. syyskuuta 2012

SM-NOME Hailuodossa

Enpä olisi kesällä 2011 uskonut, että Inkan kanssa SM-NOMEssa startataan. Vaan niin siinä vain sitte pääsi käymään. SM-finaalipaikan lisäksi havittelimme TAAS sitä viimeistä (eikäku kolmatta) ykköstä.

Meidän karsintastartti oli lauantaina. Arvonnassa kävi sillä tavalla hyvä tuuri, että pääsimme aikalailla alkupäässä starttaamaan. Sillä tavalla ei tarvinnut koko päivää kärvistellä. Hyvä niin.

Koepaikkana oli kaksi Hailuodon pikkujärveä. Koemaasto oli älyttömän hieno ja koe oli mukavasti suunniteltu ja toteutettu.

Kuva: Raija Gärding
 Koe alkoi lyhyehköllä maaohjauksella. Inka suoritti tehtävän melko mukavasti. Vähän piti ohjata, mutta riista saatiin talteen mielestäni aika nopeasti. Inka toimi tehtävässä aika tehokkaasti, se nimittäin toi kaksi varista kerrallaan :D Tuomariakin taisi vähän hymyilyttää ;)

Kuva: Barbro Fagerholm

Kuva: Barbro Fagerholm

Maaohjauksen jälkeen odoteltiin, että pari suorittaa saman tehtävän. Siinähän sitä jo hoksasikin, että ei kannata jännittää. Mukava tuomari, mukava pari ja yleisössä ihania ystäviä. Täytyy vaan tehdä parhaansa Inka-kullan kanssa.

Kuva: Barbro Fagerholm
Seuraavana oli vuorossa markkeeraus. Markkeeraus ei ollut mielestäni mitenkään erityisen haastava. Ihan perusmarkkeeraus (2-markk.) oli kyseessä. Maastokin oli ihan perus. Inka suoritti markkeerauksen tavalleen uskollisesti, eli erittäin hienosti. Minun tarvitsi vain odotella riistaa :)
Kuva: Barbro Fagerholm
Kuva: Barbro Fagerholm
Markkeerauksen jälkeen tehtiin sitten hakua. Haussa oli sekä maa- että vesialue. Inka haki ihan mukavasti, mutta vesialueelle lähteminen oli ehkä vähän nihkeää... Eli ei ihan parasta Inkaa, vaikka haku hienosti menikin.

Kuva: Raija Gärding
Kuva: Raija Gärding
Kuva: Raija Gärding
 Haun jälkeen homma jatkui uudella pikkujärvellä. Vähän ammuskelua ja sitten ohjausta. Ensin maalle, sitten veteen. Molemmissa ohjauksissa oli havaittavissa pientä kovakorvaisuutta ja varsinkin vesiohjauksessa piti säätää veteen menemisessä. Voi miten ärsyttävää! Siitä taas pieni miinus :(

Koe päättyi 1-markkeeraukseen, jonka Inka hoiti hienosti.

Kuva: Raija Gärding
Niin oli meidän SM-startti pulkassa. Itsellä oli pienen pienistä säädöistä huolimatta oikein hyvä olo. Me tehtiin NIIN parhaamme. Tuomarikin sitten huomautti juurikin siitä hausta ja ohjattavuudesta. Vähän kuitenkin jäi päiväksi jännittämään, että tuleeko sieltä se ykkönen vaiko oikein hyvä kakkonen.

Kuva: Barbro Fagerholm
 Sen verran täytyy vielä mainita, että olipa meillä mukava pari startissa. Kiitos vaan Tarulle loistavasta seurasta! :)

Ja niinhän siinä sitten kävi, että tulokseksi tuli VOI2. Ne pienet puutteet harmittavasti alensivat palkintosijaa :( Samalla finaalipaikka jäi haaveeksi. Voi pirkaleen pirkale. Pienestä oli kiinni. Mutta jokatapauksessa kokemus oli uskomattoman hieno ja Inka oli aivan MAHTAVA! Kyllä mulla on ihana ja TAITAVA koira!

Tarkoitus oli jäädä Hailuotoon vielä finaalia seuraamaan, kun Janne ja Brisse hienosti finaaliin tiensä selvittivät, mutta en sitten kertakaikkiaan jaksanut. Hirveä flunssa piinasi ja lähdin sunnuntaiaamuna kotimatkalle.

Saapa nähdä milloin seuraavan kerran pääsen SM-starttiin koiran kanssa. Ehkäpä sitten joskus Riepulaisen kanssa. Inkan kanssa tuskin enää mennään, vaikka tulokset kasaan saataisiinkin. Onneksi sain tuon kokemuksen Inkan kanssa kokea!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti