lauantai 22. marraskuuta 2003

Kemin ryhmänäyttely

Vähän on paremmat fiilikset kuin edellisen näyttelyn jälkeen :). Pinja sai tänään erinomaisen ja tuomari todella tykkäsi Pinjasta. Arvostelu oli mukavaa luettavaa ja Pinja on jo oikein mallikas esiintyjä. Päivästä jäi hyvä mieli niin omasta kuin muidenkin puolesta:

¤ Roope, NUO ERI 1

¤ Eetu, NUO EH 2

¤ Jami, AVO ERI 3

¤ Sinna, PEK 1, KP, ROP-Pentu

¤ Manta, AVO ERI 2

¤ Melli, AVO ERI

Onnea kaikille mussukoille ja jos joku listaan kuuluva on jostain syystä jäänyt pois, pahoittelen - mulla on harva pää :) Niin ja oltiinhan me Pinjan ja Mantan kanssa kasvattajaluokassakin Juno-Juhekin muiden kultsujen kanssa. Oltiin ROP! Mukavaa oli Kemin Junkohallissa, vaikkakin vähän kylmää. Tunnelma kehänlaidalla kuitenkin piti lämpimänä.


Tosiaankin, menimme Pinjan kanssa Kemiin jo torstaina. Torstai meni Pinjalla ja Roopella tutustellessa taas toisiinsa. Roopen mielestä Pinja tuoksuu vieläkin vallan mainiolle ja siksipä piti nuuskutella koko ajan. Onneksi kuitenkin yö nukuttiin rauhassa ja tunteet viilenivät molemmin puolin seuraavaan aamuun ;). Perjantaina sitten ajeltiin Maulaan lenkkeilemään ja tehtiin piii-iii-iitkä lenkki mahtavissa maisemissa. Pinjakin pääsi pitkästä aikaa revittelemään oikein kunnolla, kun tassu on jo kunnossa. Ja lenkki teki Roopelle ja Pinjalle hyvää: lapset muistivat, et hei... mehän ollaan kamuja ja vanhanajan leikit pyörähtivät käyntiin. Mukavaa oli katsoa koiruuksia kun ei tarvinnut kummankaan käydä ylikierroksilla vaan sai pitää ihan rehellisesti hauskaa!


Ilta menikin sitten koiria puunatessa ja saunassa istuessa. Oli hauska katsoa kuinka nämä näyttelytähdet "nauttivat" föönin alla olemisesta ;) Molempien ilmeet olivat kyllä näkemisen arvoiset... voi koiraparkoja :D


Kiitoksia vaan Marialle ja Roopelle sekä Irja-Liisalle ja Tonille kivasta viikonlopusta! Meillä Pinjan kanssa oli kiva reissu.

maanantai 10. marraskuuta 2003

Fasaaninpyyntiä

Olipas vallan mukava ja rentouttava pitkä viikonloppu Nivalassa. Pinjan kanssa pääsimme joka päivä metsälle ja saalistakin tuli. Perjantaina Pinja sai noutaa fasaanin :) Hieman neiti kävi kuumana, mutta lopen lintu tuli käteen saakka. Käytännöntilanteita on treenattava. Ts. täytyy harjoitella haulikon kanssa noutoja. Pinja tykkää ampumisesta niin paljon, että kierroslukumittari menee väen vängällä punaiselle ja siitä ei hyvä seuraa :). Hieman malttia ja kärsivällisyyttä tarvitaan, niin hyvä tulee.





Ilmoista huolimatta Pinja kävi joka päivä tekemässä uintipyrähdyksia joessa. Jos hakuhommat kävivät liian hektisiksi, neiti keskeytti ne ja kävi pienen uintilenkin. Ei haitannut riitteet joen rannalla kun neiti päätti pulahtaa :)


Isänpäiväaamuna Pinja kantoi iskälle sänkyyn hienon sorsakortin PinjanIskänPäivän kunniaksi :) Pinja oli valitsemassa korttia ja muut eivät kelvanneet lainkaan. Myös iskän lahjasuklaa kiinnosti kovasti... :P


Viikonloppu meni touhutessa ja sunnuntai-iltana huomasimme Pinjan anturan haljenneen. Tässä nyt sitten pitää hoitaa haavaa ja pitää pientä taukoa pidemmistä lenkeistä. Neitiä se ei onneksi nyt haittaa. Viikonlopun meno puristi neidistä aika hyvin mehut, joten se on tyytyväinen, kun mamma ei raahaa noutotreeneihin tai Kuivasjärvelle sorsia tsiikailemaan.

sunnuntai 26. lokakuuta 2003

Näyttelyssä

Voi samperi. Seinäjoelta tuli kakkonen. Tai siis "hyvä". Mulla on nyt niin mieli maassa. Arvostelu oli mielestäni tosi hyvä ja sitte tulee sininen nauha kouraan. Nyt just tekis mieli lopettaa koko näyttelyhomma.


Mutta onneksi Ellu ja Manta pelastivat päivän. Manta voitti avoimen luokan (12 koiraa!!!) mahtavilla arvosteluilla. ONNEA MANTA! :)

perjantai 24. lokakuuta 2003

Touhuilua

Pinja on taas päässyt touhuamisen makuun kun juoksu on saatu kunnialla ohi. Viime viikonloppuna oltiin mummolassa, siis Pinjan, pidennetyn viikonlopun verran ja tekemistä ja mukavaa kyllä piisasi. Perjantaina pääsimme kunnon harjoitusjäljelle kun isän hirviporukka oli edellisenä päivänä "touhuillut" yhden hirven kimpussa ja jättäneet meille sopivan jäljen metsään ;). Pinja jäljesti hienosti. Oksista pystyi tarkistamaan missä mentiin, koska verta oli tullut aika hurjasti. Siinä sitten ajattelin, että voisihan tuota Pinjaa joskus vaikka MEJÄssäkin käyttää... minä olen vain niin laiska :) Mutta jälkihommat tuntuvat mukavalta ja niistä Pinja tykkää. Se jaksaa tehdä jäljellä töitä kyllästymättä.

Noutojakin viikonloppuna treenailtiin ja ne näyttävät hyvältä. Nyt on taas ollut pidempi tauko, mutta kunhan taas päästään vauhtiin, niin eiköhän homma toimi. Ensi kesänä on pakko saada se ALO-tulos. Nollaa me ei enää huolita ;)

* * * * * *

Pinja pääsi tiistaina pitkästä aikaa Roopen kanssa lenkille. Vähän Roopen piti vielä nuuskutella Pinjan peräpäätä, mutta kaikinpuolin reissu meni hyvin ja sai olla penskoihin tyytyväinen. Nyt Pinjan (ja minunkin ;)) sosiaalinen elämä saa parannusta kun pääsee vakkarikamujen kanssa lenkkeilemään.

Pinja sai eilen myös uuden kaverin: tiibetinterrieri Amin. Ami on vähän arkaa sorttia, mutta Pinjan kanssa se tuli oikein hyvin toimeen. Lapsoset olivat heti alusta hyviä frendejä. Toppilan koirapuistossa ne sitten juoksivat. Painiksi ei pistetty, siihen Ami ei oikein uskaltanut, enkä kyllä ihmettelekään sen kokoeron vuoksi ;). Paulaa ja Amia käydään kyllä vastakin moikkaamassa.


* * * * * *


Ja sunnuntaina lähdetään sitten Seinäjoelle. Pitkästä aikaa pääsee Pinjan kanssa kehään. Vähän jännittää ja hirvittääkin, sillä narttuja on 38 kpl! Sieltäpä onkin hankala tuon ruikulan kanssa erottua edukseen. Mutta me teemme parhaamme ja lähdemme avoimin mielin reissun päälle. Tulokset laitan heti reissun jälkeen näkösälle :).

keskiviikko 15. lokakuuta 2003

Treenailua pitkästä aikaa

Käytiinpäs Pinjan kanssa pitkästä aikaa treenailemassa. Jäi ihan hyvä mieli :) Ollaan tässä sisällä harjoiteltu palautuksia. Pinjahan on tuonut damit/linnut minulle eteen, mutta nyt ollaan harjoiteltu sivulle tuloa dami suussa. Hyvin on homma lähtenyt kulkemaan. Joskaan Pinja ei aina ihan sivulle asti jaksa tulla, mutta aika viereen kuitenkin ;)


Nyt tosiaan oltiin sitten tuolla raittiissa ulkoilmassa treenaamassa. Aloitettiin ihan ykkösmarkkeerauksilla ja olinpa ällikällä päähän lyöty! Koira lähti kuin raketti damin perään ja palautus tuli melko hyvällä vauhdilla tiputtelematta. Sama jatkui tästä eteenpäin. Hyvien suoritusten innoittamana kokeilin myös kakkosmarkkeerausta ja sekin onnistui. Vielä kokeilin kepillä jäätä ja tein pari linjalle lähetystä. Nekin onnistuivat! Mitkä treenit!!!! Tauko on tehnyt hyvää. Tottelevaisuuskin on kohentunut *koputtaa puuta*. Olen iloinen. Nyt tästä lähdemmekin Pinjan kanssa reissun päälle. Menemme Nivalaan "lomailemaan". Jospa sitä vielä pääsisi metsälle ja tietysti treeniolosuhteet ovat hyvät. Ja luulenpa, että Pinjaa (kuin myös minuakin) ilahduttaa Nivalan kavereiden Sinnan ja Mantan (ja Ellun :)) näkeminen. Pinja-parka kun on ollut karanteenissa jo reilun kuukauden. Hiton juoksu... Noo... seuraavaan on aikaa puolisen vuotta. Nyt siis nautiskellaan juoksuttomasta ajasta.


* * * * * *


Pinjan lonkkalausunnotkin sitten tulivat. Täytyy olla tyytyväinen, että koira on terve :) Nyt voimme huoletta jatkaa harrastuksiamme ja nauttia elämästä.

maanantai 29. syyskuuta 2003

Hirviää, taas

Pinja ja Pinjan housupäivät. Voi ARGH! Kohta lähtee järki. Koira on ihan sekopää välillä ja tuo tiputtelu ei lakkaa. Huooh... Millonkahan sitä taas päästään normaalirytmiin takaisin?!


* * * * * *


Jotain positiivista kuitenkin on tapahtunut. Treenailtiin Pinjan kanssa ensimmäistä kertaa kolmeen viikkoon ja kappas vaan, neidille kelpasi varis :) Pari markkeerausta tuli tehtyä sekä pari ohjausta. Nämä siis variksella. Palautukset tulivat suoraan käteen ja vieläpä hyvällä vauhdilla. Damitreenikin onnistui kivasti. Treenien jälkeen Pinja sai purkaa paineita Mantan, Sinnan sekä Nero-labukan kanssa. Vauhti oli hurjaa ja näyttipä tytöillä olevan huippukivaa.


* * * * * *


Sunnuntaina olikin sitten jännittäviä hetkiä. Isä soitti aamulla, että hirviporukka tarvitsee apua hirven löytämiseen. Pinjalle siis valjaat niskaan, kaksi hihnaa mukaan ja sitten metsään. Pinjalle osoitettiin jälki ja sitten mentiin. Pinja jäljesti hyvin varmasti ja melko vauhdikkaasti n. 1/2 kilometriä. Tämän jälkeen tuli hukka jota Pinja yritti kovasti selvittää. Alue rengastettiinkin muutamaan kertaan, mutta Pinja ei saanut jäljestä enää kiinni. Meidän oli pakko luovuttaa. Pinjan jälkeen alueelle meni kokenut jälkikoira joka teki hukan samaan paikkaan, eikä sekään rengastuksista huolimatta löytänyt jälkeä. Jälkikoirien jälkeen alueelle laitettiin hirvikoirat ja tuloksetta. Mihin lie hirvi kadonnut... Etsinnät jatkuivat lähtiessämme Oulua kohti. Lopputulos on minulla hämärän peitossa. :)


Pinjan työskentelyyn olen enemmän kuin tyytyväinen. Se malttoi tehdä töitä hyvällä innolla ja huolellisesti. Hirviporukka aikoi turvautua vastaisuudessakin apuumme, vaikkakin toivottavaa olisi, ettei vastaavia tilanteita pääse sattumaan. :) Aijjoo... ja hauskaakin reissulla sattui: Pinjaa luultiin labradorinnoutajaksi :D

maanantai 15. syyskuuta 2003

Naisten vaivoja

Viikko sitten maanantaina se sitten selvisi Pinjan kiukutteluun. Neiti aloitti juoksun. Ollaan taas oltu niin hellyyden kipeitä ja niin onnettomia ja niin outoja. Ei maailmassa toista yhtä outoa koiraa kyllä varmasti ole. Housut on yöks ja muutenki kaikki mättää. Mörköjä on joka puskan takana ja kaikille kannattaa vähän murista ja nostaa karvat pystyyn ;)


* * * * * *


Viikonloppuna kävimme sitten Nivalassa. Oli inhottavaa olla koko ajan vahtimassa Pinjaa. Meilläpäin kun niitä sulhasia on joka nurkan takana ja varsinkin näin metsästysaikaan innokkaita uroksia voi putkahtaa mistä tahansa. Pinja ei oikein ymmärtänyt vahtimista ja hihnassa olemista. Onneksi aina välillä kuitenkin sai purkaa paineta ja juosta ympäri pihaa takapuoli maata viistäen. Sinna ja Mantakin kävivät Pinjaa moikkaamassa. Todellinen syy oli Sinnan paukkuun totuttamisen alkeiskurssi ;) Pinja tarjoutui ystävällisesti näyttämään kuinka paukulla käyttäydytään :) Eli ei ainakaan pelokkaasti.


Sunnuntaina käytiin lempipaikassani retkellä. Pinja sai olla irti. Seurana Pinjuskalla oli suomenpystykorva Tessu ja eväidensyönnin ajan myös suomenajokoira Myy. Pinja ja Tessu eivät kotipihassa oikein tule toimeen, mutta metsässä oli oikein mukavaa yhdessä. Suostuivatpa tytöt jopa yhteiskuvaankin. Myy vain kävisi nuotiolla ja lähti sitten taas pupuja etsimään. Pinja ja Tessu vain "retkeilivät" ja noolasivat makkaraa nuotiolla :)