Minä olen aina jotenkin kammoksunut ajatusta WT-kokeeseen osallistumisesta. Olen ajatellut, että ei me Inkan kanssa osata tehdä asioita niin tarkasti kuin pitäisi ja on kaikkea ylimääräistä härväämistä ja, ja, ja....
Meinasi se tämänkin kerran jäädä WT-kokematta ainakin starttaajan osassa, mutta kun kerta pakotettiin, niin pitihän se sitten kokeilla ;)
Koe pidettiin Seinäjoella ja minä tosiaankin ummikkona lähdin mukaan. Tavoitteena oli saada tulos (tosin sekin tuntui sääntöjen lukemisen ja viime viikon treenien jälkeen aika epärealistiselta).
Käynpä nyt sitten tässä koko kokeen läpi koottujen selitysten kera :D
1. rastilla oli ihan perussimppeli 1-markkeeraus. Inka suoritti tehtävän suit sait. Siitä ropsahtikin sitten 20 pistettä :) Go Inka! Rastissa ei ollut mitään ihmeellistä ja ajattelin siinä, että onpa tämä WT helppo laji :D
2. rastilla oli seuraamista ja lähihaku. Kun saavuimme suorituspaikalle, ammuttiin laukaus. Inka siitä vähän kuumui ja seuraaminen oli ihan kamalaa. Sitä pitänee treenata jos vielä meinaa WT:ssä startata (ja miksei B-koettakin varten). Lähihaussa oli kolme damia lähihakualueella ja kaksi piti saada talteen. Minä ohjasin Inkan alueelle ja pillitin lähihakukäskyn ja oho, Inka olikin damilla. Sama kävi toisella damilla. Tuomari siitä sitten huomauttikin, että olikohan tuo nyt lähihakua... Mutta minkäs minä tuurilleni voin. Saatiin tältä rastilta 15 pistettä.
3. rasti suoritettiin parityönä. Tehtävässä ammuttiin ensin yksi laukaus (ohjaus) jonka jälkeen tuli toinen laukaus ja 1-markkeeraus. Inka aloitti suorittamisen ottamalla ohjauksen ylös. Ohjaus meni vähän säätämiseksi (oma syy, pitäisi luottaa enemmän koiraan), mutta dami saatiin ylös. Tämän jälkeen pari otti markkeerauksen ylös ja sitten vaihdettiin osia. Inka teki sitten tosi hienon markkeerauksen. Pisteitä tehtävästä tuli 13.
4. rasti aiheutti eniten sydämentykytyksiä etukäteen. Kyseisellä rastilla oli myös vesityö. Myös tämä rasti suoritettiin parityönä. Rastilla tuli ensin 2-markkeeraus (toinen dami veteen) laukauksien kera ja sitten vielä yksi laukaus ohjaukselle. Inka sai aloittaa markkeerauksella. Markkeeraus onnistui taas oikein mainiosti. Pari otti sitten ohjauksen talteen ja sitten taas vaihdettiin osia. Jännitin tuota ohjausta, kun se meni veteen ja Inka ei ole todellakaan uinut vielä tälle keväälle... Ohjaus meni minusta huolimatta ihan mukavasti. TAAS olisin saanut luottaa koiraan enemmän. :) Tältä rastilta saimme pisteitä 16.
Ja niinhän siinä sitten käsi, että finaaliin jouduimme/pääsimme. Finaalissa oli walkup, joka sai minut lähes oksentamaan :D En hirveästi ole Inkan kanssa walkuppeja tehnyt ja perkule soikoon, kun on vieläkin mahdollista nollata koko kertakaikkiaan hienosti mennyt koe.Walkup meni sitten kuitenkin ihan hienosti, siitä tuli 16 pistettä. Inka tarttui jollekin hajulle, jossa tuhraantui ehkä vähän liikaa aikaa, mutta dami tuli ylös.
Sitten päästiin vielä uusintafinaaliin 2. sijasta :D Siinä tuli pitkä 1-markkeeraus. Finaalipari aloitti ja kävi sitten niin, että finaaliparin koira äänsi noutoon lähtiessä. Eipä sitten ollut kovasti enää paineita :D No, Inkakin vähän sössi uusintafinaalissa. Se lähti täysillä noutoon ja kompuroi. Siinä tais mennä vähän pasmat sekasin, kun dami vähän haetutti. No, dami tuli talteen ja uusintafinaalista 10 pistettä.
Inka siis sai elämänsä ensimmäisessä WT:ssä VOI1-tuloksen ja sijoittui toiseksi :D Ihan uskomatonta! Ja kirsikkana kakun päällä oli vielä kultaisten WT-mestaruus. Inka sai tuloksestaan kerroshampparin, joka katosi parempiin suihin kolmella haukulla :D
Mitäpä minä sitten kokonaisuudessaan ajattelen... Hmmhmm. No, mahdollisuuksia parempiin pisteisiin olisi ollut. Minä hermoilin ja härväsin ja en luottanut koiraan, niin varmasti niistä meni pisteitä. Ensi kerralla sitten viisaampana. WT on siinä mielessä kiva koemuoto, että meillä oli ainakin eilen ihan todella mukavaa ja hyvä henki siellä odotuspaikalla. Sellainen tietty yhdessä tekemisen ja tsemppaamisen meininki oli aivan huippua. Mutta se mikä tuosta koemuodosta puuttuu on se OIKEA haku. Ja onhan tuo aika raakaa peliä, kun jos se yksikin tehtävä epäonnistuu, niin koko koe menee nollaksi. Armoa ei siis tunneta eikä anneta ;) Ehkä vähän turhaa nyhräämistä joiltakin osin noin niinku minun makuun.
Ihan oli kiva kokemus, mutta ei minusta WT-fanaatikkoa tullut. B-koekauden avausta odotellessa (mutta jospa vielä yksi WT ennen sitä :D).
Kiitos kuitenkin Lakeuden porukat ja personal trainer ja Eveliina ja Antti. Olipa kivaa taas kerran :)
