Inkalle NKM1

Olen aina haaveillut, että olisipa mahtavaa päästä oman koiran kanssa joskus käytännön kokeeseen. En uskonut sen päivän tulevan. Vaan niin se tuli ja niin se vain suoritettiin. Mahtava kokemus ihanan Inkan kanssa!

Aina ei voi voittaa, mutta on se pronssikin ihan kiva :)

Viikonloppu on vierähtänyt Hauholla kultaistennoutajien PM-kisoissa. Edustimme Suomea 1. joukkueessa Pekkasen Tepon ja Iivarin sekä Sarkkisen Tomin ja Riemun kanssa. Eilin uurastuksen jälkeen meidät palkittiin PM-pronssilla. Sain kisata huippujoukkueessa, sillä Teppo & Iivari voittivat kultaa ja Tomi & Riemu hopeaa yksilömestaruudessa. Lämpimät onnittelut siis tätäkin kautta loistoherroille :). Onneksi joukkuekaverit olivat niin huippuja, koska me vähän Inkan kanssa toilailimme (minä (ainakin) yhdellä rastilla ja Inka toisella.

Viikonloppu oli kaikenkaikkiaan suomalaisittain hieno, sillä Suomen 3. joukkue nappasi joukkuekisan kultaa! Onnittelut siis Petteri & Kero, Miia & Rosé sekä Nina & Uuno!

Nyt ollaan taas Inkan kanssa yhtä kokemusta rikkaampia. Ja tämä olikin aika hieno kokemus. Mahtava viikonloppu mahtavassa seurassa. Kyllä koirat ja koiraihmiset on vaan aika kivoja :)

Huomenna sitten kirsu kohti uusia haasteita.

20-30 sek voi riittää...

Käväistiin Inkan kanssa ex tempore -reissulla Rovaniemellä NOME-kokeissa. Matkaseuraksi saimme Lotan ja Sagan (kiitos vielä).

Koe oli mukava ja mukavassa metsästysmaastossa. Ensimmäisenä tehtävänä oli 3-markkeeraus. Koira katsoi ensin kaksi heittoa (lokkeja), jonka jälkeen koira lähetettiin noutoon. Kun koira oli edennyt tietyn matkaa, tuli vielä laukaus ja 3. heitto (tavi). Koira sai itse valita hakujärjestyksen. Inka suoritti tämän markkeerauksen hienosti. Vähän se jännitti, mutta hienosti se meni. Sen jälkeen olo helpottui, kun mielestäni ohjaus ei ollut vaikea.

Ohjaus oli 80-90m lähetyspaikalta. Maasto oli vaihtelevaa (uintia ja "kuivaa" maata). Ohjaus lähti liikkeelle hienosti. Inka bongasi yhden turvetöppäreen ja annoin sen kiivetä siihen koska töppyrä oli hienosti linjalla ja ajattelin, että kyllä sen siitä saan menemään eteen niinkuin pitää. No, väärinpä luulin. Töppyrällä tuli meille sellainen informaatioplokki joka kaikkine kiemuroineen kesti maks 20-30 sekuntia. Sain Inkan lopulta haluttuun suuntaan ja ohjausriistalle, mutta siihenpä se ykkönen karahti. Voi perkule sentään!

Haun Inka teki taas mielestäni omaan hienoon tyyliinsä.

Kylläpä taas korpesi, mutta niinkuin aina, TÄYSIN OMA VIKA! Nyt tarkkuutta ohjauksiin, niin eiköhän tämä tästä iloksi muutu (toivottavasti).

Tulevana viikonloppuna meillä on loma NOME-B -hommista. Mutta siihenpä se loma sitten jääkin. Inka osallistuu nimittäin kultaistennoutajien PM-kisoihin Hauholla (eli olemme nykyään siis maajoukkueurheilijoita ;)). Lajina tulevana viikonloppuna onkin sitten se meidän uusin laji eli WT. Kovasti kisa jo jännittää, mutta eiköhän me se klaarata. Nyt täytyy tehdä vielä viimeistelevät peltotreenit ja sitten vain tulta päin :D Saa peukuttaa.

Niin ja perkule, alkaahan se sorsanpyyntikin vajaan viikon päästä. Se se vasta onkin mukavaa :)

Hampaankolosta lähti jotain, mutta jotain sinne kyllä vähän jäikin...

Startit on siis taas aloitettu Inkan sairasloman jälkeen. Heinäkuun lopulla starttasimme Hailuodossa ja tuloksena oli VOI3. Ohjaus meni aivan päin persettä (riista saatiin ylös, mutta tyyli oli karmea) ja markkeerauksessakin piti vähän auttaa. Periaatteessa kaikki on OK, kunhan sekä minä että koira maltetaan mielemme ;)

Viime viikonloppuna oli vuorossa Nivalan Noutajien järjestämä Keski-Pohjanmaan kennelpiirin piirinmestaruusmittelö Haapajärvellä. Arvoin sitten meidän viimeiseen pariin, joten saihan siinä aika pitkän päivän odotella Inkan kanssa omaa vuoroa. Koe oli ihan mukava peruskoe, jossa ei ollut mitään turhia kikkailuja.

Koe alkoi 2-markkeerauksella. Matkat eivät olleet pitkät ja ajattelinkin, että onpa helppo markkeeraus. Päivän mittaan kuitenkin kävi ilmi, että ei markkeeraus mitenkään äärimmäisen helppo ollutkaan. Lähes kaikilla koirilla oli jotain pientä puutetta. Inka suoritti markkeerauksen kuitenkin erinomaisesti. Siihen oli todella tyytyväinen. Seuraavaksi vuorossa oli ohjaus. Matka oli pitkä, mutta ohjaus sinällään ei ollut vaikea. Jouduin kuitenkin vääntämään ja kääntämään ja sitten ohjaukseen tuli lisähasardia, kun Inka painoi liika kauas. Jouduin käyttämään ääntä ja ohjaus oli muutenkin aika raskas. Ohjauksen jälkeen tiesin, että palkintojen jaon jälkeen tarvitse uimasilleen heittäytyä.

Viimeisenä tehtävänä oli haku, jonka Inka klaarasi omaan tuttuun ja varmaan tyyliinsä.

Tuloksena kokeesta oli VOI2 ja Keski-Pohjanmaan kennelpiirin piirinmestaruus. Viime vuodesta hampaankoloon jäänyt PM2-sijoitus siis kirkastui PM-"kultaan", mutta hampaankoloon jäi niin kovin pienestä kiinni ollut uintireissu ;) No, tästä etiäpäin. Jospa se vielä tämäkin tyttö uimaan pääsisi :)

Keski-Pohjanmaan kennelpiirin piirinmestari
NOME-B VOI2
Goldgingers Rhea Silvia