Elämää pellossa

NOME-kausi on nyt virallisesti takana päin. Treenattu ei olla sitten pätkääkään. Kai se on välillä ihan hyvä niinkin :) Mutta tytyypä sanoa, että kaudesta jäi jotain hampaankoloon. Itse asiassa aika paljonkin. Inkan kanssa oli tavoitteena päästä ALO-luokka läpi. Vaan eipä niin käynyt. Inkan kummaliset uimattomuusepisodit vaikuttivat negatiivisesti loppukauteen: joka startissa oli pelko perseessä, että se ei kuitenkaan taas ui... Niinpä sitten hermoilin ja luultavasti se myös tarttui Inkaan. Harmi. No, talvella kuviot kuntoo ja keväällä sitten se kaivattu ykkönen.

Pinja puolestaan meni ALOssa ihan mukavasti. Kauden viimeinen töppi vaan jäi harmittamaan. Onneton koira, kun ei jälkeä osaa. Pah. Mutta sen olen ilokseni huomannut, että Pinja tekee Antin kanssa töitä jopa innokkaasti. Jos hyvin käy, Pinjakin saattaa ensi kesänä kolkutella ALO-ykköstä.. Ainakin toivoa sopii.

Muutenpä elämä rullailee tasaista tahtia. Asustellaan yhä Nivalassa ja tytöt elää pellossa. Mukavaa. Tavat ovat unohtuneet ja molemmista on tullut huomattavasti kovakorvaisempia. Iltapissalta saa huudella molempia aika kauan sisälle. Hmm... Onkohan tämä kurinpalautuksen paikka?!

Pinja on päässyt myös töihin. Pinja kävi jäljestämässä hirviporukalle yhden hirven ja voipa vaan sanoa, että on se melko mestari (niin tosiaan, tällä kerralla JÄLKI ei tuottanut ongelmia... mrrrrrr). Hienosti meni jälki ja Pinja lupnasti paikkansa hirviporukan luottokoirana. Uskottavuusongelmistamme ei ole jäljellä enää rippeitäkään ;)

Goldenmestaruus

Nyt on sitten Goldenmestaruus saatu onnellisesti pidettyä. Hyvinhän se viikonloppu kokeissa vierähtikin ja aimo määrä tuloksiakin tuli. Meillä viikonloppu lähti mukavasti käyntiin. Pinja starttasi muistaakseni neljäntenä ja HUPS, yllätti meidät kaikki pääsemällä jäljelle. Inka starttasi jonkun koiraan päästä. Tulos tuli, mutta ei jäljelle. Ilo siitä sitten kuitenkin haihtui kun jälki koitti. Pinja ei oikein innostunut ja saaliiksi ALO3. Inkallekin kakkosta odottelin, niin ALO3 sillekin. Tulokset kuitenkin :) Pinja kyllä harmitti oikein kovasti. Se olisi voinut olla Pinjan mahdollisuus siirtyä NOME-eläkkeelle. No, ehkäpä Pinja ei sitä vielä halunnut!

Iloa meidän viikonloppuun toi sitten Inkaliinan äitimuori, Goldgingers Snow Star alias Nando. Nando voitti suvereenisti jo neljännen Goldenmestaruutensa ja vieläpä hienosti ykköstuloksella! Onnea vaan Nando ja Eippa!

Tällä viikolla olen itse sairastellut sitkeää flunssaa ja koiratoiminta on siis jäänyt vähemmälle. TYtöt ovat kuitenkin päässeet hommiin, kun isä ampui hanhen. Hieno homma!!

Ensi viikon lauantaina tärähtää sitten hirvijahti käyntiin. Tarkoitus olisi tässä ensi viikolla käydä Pinjan kanssa muistelemassa vähän noita jäljestyksen saloja. Ollaan nyt hirviporukassa jälkikoiranaisina :) Pitäähän sitäkin vähän sen vuoksi treenata. Lisäksi pyydetään metsäkanalintuja aina kunhan siihen on mahis :)

NOMEtusta ja metsästystä

Jopas taas on aikaa vierähtänyt päivitysten välissä. Syy löytyy oikeastaan koneesta. Ja nettiyhteydestä. Ensin ei ollu nettiä ja sitten hajosi kone. Onneksi kaikki kuitenkin järjestyi (tiedot tallessa ;)) ja nyt elämä jatkuu vanhalla painollaan.

Kaikenlaista on kyllä sitten tässä kuukauden aikana ehtinyt tapahtuakin. Kuukausi sitten polkaistiin metsästyskausi käyntiin kyyhkysjahdin merkeissä. Aloituspäivänä sattumanvaraisesti valitulta paikalta saimme 5 lintua. inka sai tehdä mukavasi töitä ja kylläpä se onnistuikin ihan mukavasti. Sorsajahdin aloitus oli sitten aivan surkea. Itse aloituksesta emme saaneet ainuttakaan lintua. Molemmat tytöt pääsivät kyllä jahdille, mutta aika turhaan. Iltalennolle otin sitten Pinjan ja siellä menikin jo paremmin. Pinja sai tehdä tosissaan töitä haavakoiden ja hukkaan menneiden lintujen kanssa. Hyvin onnistui ;) iltalennolla Pinja saikin sitten taas melkein tavista päähän. Hieman myöhemmin Pinja kävi sitten "papan" kanssa kahden sorsia etsimässä ja saaliina olikin kaksi komeaa heinäsorsaa.

Valitettavasti jahtihommat ovat kuitenkin nyt jääneet. Yksi syy siihen on saaliin vähyys. Sorsia ei oikein löydy. Minne lie kadonneet. Pinjan kanssa aloitammekin keskittymisen mahdollisiin jäljestyskeikkoihin, jotka seuraavat hirvijahdin myötä. Inka saa keskittyä treenaamiseen ja erinäisetn lukkoje avaamiseen ;)

Kokeissa ollaan nyt käyty Inkan kanssa kaksi kertaa: Torniossa ja Pietarsaaressa. Torniossa lähti homma oikein kivasti liikkeelle, vaikkakin minua jännitti taas. No, Inka hoiti hommat mukavasti ja minäkin siinä rentouduin. haku oli oikein mukavaa, tehokasta ja vauhdikasta (yhtä vaihtamista lukuunottamatta). Ajattelin siinä, että viimeinen 2-markkeeraus ei tuota ongelmia, koska Inka on nopea uimari ja osaa markkeerata. No niinhän sitä luulisi. Kävi niin, että Inka ei suostunut uimaan ollenkaan ja niin se oli käsipäivää ja moikkalismoiks. Nolla tuli jotta nasahti. Mikä lie uimalukko neidille oli tullut.

Lauantaina käväisimme sitten Pietarsaaressa kokeissa. Koe alkoi haulla, joka Inkalla sujui taas mallikkaasti. Haun jälkeen siirryttiin 1-markkeeraukseen joka onnistui kivasti. Tämän jälkeen oli ohjaus joka tuotti hieman hankaluutta, mutta Inka selvitti senki. Uimisessa ei ollut ongelmia. Seuraava pitkä 1-markkeeraus veteen olikin sitten taas liikaa. uiminen ei meinannut maistua ja minun piti tukea Inkaa aika tavalla. Lokki tuli kuitenkin käteen ja viimeisessä markkeerauksessa ei ollut mitään ongelmia. Tuloksena ALO2! Jäljelle meno oli lähellä. Uimalukko pitäisi saada auki ennen ensi viikonlopun koitosta ;)

Muuttopuuhissa

Niin me sitten ollaan tyttöjen kanssa muutettu Nivalaan töiden perässä. Antti jäi Ouluun, mutta onneksi matka on aika lyhyt, että voidaan nähdä usein. Tytöillehän tämä on enemmän kuin sata jänistä (tai sorsaa) kun saa elää kuin pellossa (kirjaimellisesti ;))

Ensi viikolla alkaakin jo sitten metsästyskausi. Saapas nähdä millaisia jahteja saadaan aikaiseksi, kun ei olla oikein ehditty panostaa nuihin jahtihommiin viime aikoina. Kommentoin kuitenkin sitten tänne :)

Niin, ja totta tosiaan, täytyypä muistaa mainita, että meidän tytöt ovat tällä hetkellä omavaraisia hevosenp****n suhteen. Takapihamme metsikköön muutti kaksi kummajaista - Ludvera ja Enkeli ;)

Oijärven NOME

NOME-kausi jatkui koko perheen voimin viime viikonloppuna Oijärvellä OSN ry:n 30-vuotisjuhlakokeessa. Pinja oli arvottu starttaamaan numerolla kaksi, ja niinpä sitä päästiin heti aamulla tosi toimiin :)

Alokasluokka alkoi aika vaativalla vesiohjauksella. Ohjauksen jälkeen siirryttiin hakualueelle: haun maasto oli mukava ja sopivan vaativa. Haun jälkeen suoritettiin 2-markkeeraus ja lopuksi tehtiin vielä maaohjaus. Pinjan vesiohjaus oli aika raskas, kuitenkin Pinja se lopulta suoritti. Haku meni tällä kertaa mukavasti. 2-markkeerauksessa maalle pudonnut riista tuotti ongelmia ja Pinja saikin sen ylös vasta toisella lähetyksellä. Viimeinen ohjaus meni jokseenkin mallikkaasti. Ei jäljelle, mutta tuloksena ALO2. Hieman yllättyneitä oltiin Pinjan tuloksesta, mutta totta kai olemme erittäin tyytyväisiä (ja ainahan sitä jossittelun varaa jää ;))

Inkan kanssa ei sitten oikein edes voi jossitella. Kaikki lähti menemään päin pe***ttä jo rantaan mentäessä. Rannassa ollut katiska oli Inkalle lauantaina liikaa. Samoin tuulen kääntämät lumpeen lehdet. Koe keskeytyi, ennenkuin se edes pääsi alkamaan. Harmitti niin vietävästi. Mutta tuleepa noita kokeita vielä. Lisää treeniä ja uusia kokemuksia, niin eiköhän se iloksi muutu :)

Oijärven viikonloppu oli kuitenkin kaiken kaikkiaan oikein mukava. Sunnuntaina olin itse voittajaluokassa sihteerinä, joten tuli nähtyä taas mukavia suorituksia.

NOME-kausi käyntiin

Nyt on polkaistu NOME-kausi (NOME-B) käyntiin ja vieläpä mukavin tuloksin! Käväistiin eilen Lohtajalla molempien tyttöjen kanssa starttaamassa. Inka pääsikin melkein suoraan autosta koemaastoon (siis meinasi tulla kiirus ;)) Vähän siinä itse hermoilin, että kuinkas tässä nyt käy kun ei ehtinyt pikkuneidiltä päästellä enimpiä virtoja pois, mutta turhaan murehdin. Koe meni mukavasti muutamaa pudottelua ja pientä takkuilua hakutehtävän yhteydessä lukuunottamatta. Olin tyytyväinen itseeni ja ennenkaikkea koiraan. Jälki jäi pienestä kiinni, tästä on hyvä jatkaa. Tuloksena siis ALO2.

Pinja ja Antti starttasivat toiseksi viimeisenä. Pinja teki kivasti hommia, mutta haku oli sille hienohelmalle vissiin vähän liikaa. Maasto oli aika raskas joten Pinjan haku hyytyi melko pian. Muuten kuitenkin Pinsku toimi kivasti. Ei minkäänlaista oikuttelua tai diivailua. Tuloksena ALO3.

Molemmille tytöille on nyt ohjelmassa kunnon kohotusta. Inkalle lisäksi luovutusharjoituksia ja uusien maastojen tutkimista ;) Parin viikon päästä on sitten uusi koitos Oijärvellä.

Juoksussa

Täällä ollaan nyt sitten oltu juoksussa ihan urakalla. Pinja tosiaan aloitti ja Inka seurasi perässä, vain viikon viiveellä. Lattiat ovat hirveännäköisiä, kun tytöt ovat vissiin yksissä tuumin päättäneet, ettei housuja pidetä. Ei sitten. Tuleepa mopille käyttöä ;)

Eipä tässä nyt sitten hirveästi ole pystynyt mihinkään osallistumaan, kun moonikset estää treeneihin menon. Itsekseenkään ei ole mitään touhuttu. Paitsi Inka, joka keksi, että takapihalta voi hypätä pois.

Niin, ja onhan Inkulinkusen silmätkin nyt tutkittu. Lausunto oli OK (tarkemmin sanottuna: Ei HC-, PRA- tai RD-muutoksia, PHTVL/PHPV, tulkinnanvar.)

Hyvää pääsiäistä kaikille! Me häivytään Nivalaan (/Riikaan) pariksi viikoksi (tytöt saa nauttia mummolan antimista 2 viikkoa!!)